Sisällön tarjoaa Blogger.

Arjen haasteet

Aika ajoin mietiskelen omaa ja perheen arkea ja sen kiireitä. Kaikkea pitäisi ehtiä tehdä ja kaikki aika pitäisi käyttää hyväksi. Jotenkin mua välillä ahdistaa arki ja sen kiireet.
 
Tavallinen viikko koostuu mulla neljästä kiireisestä työpäivästä. Lisäksi on neljän lapsen harrastukset ja menot, joihin heitä pitää kuskata. Itselläni pitäisi myös ehtiä urheilla useampi kerta viikossa. Tämäkin tuntuu välillä raskaalta ja uuvuttavalta. Lisäksi pitää huolehtia kotitöistä ym.
 
Kymmenen vuotta sitten elämä oli erilaista. Lapsemme eivät vielä kunnolla harrastaneet mitään ja omakin harrastaminen oli vähäisempää. Perheenä olimme paljon kotona. Lapsemme olivat silloin pieniä. Nyt, kun aikaa on kulunut, tuntuu siltä, että joka ilta on menoja ja eikä ehdi istahtamaan paljon sohvan nurkkaan.
 
Sanotaanko näitä vuosia elämän ruuhkavuosiksi?
 
Olen viime syksystä saakka tehnyt lyhyempää työviikkoa, perjantai on ollut vapaapäiväni.
Joka perjantai olen silti herännyt aamulla klo 7.00 viimeistään ja melkein koko päivän touhunnut jotain. Yhtään perjantaita en ole viettänyt kotona rennosti tekemättä mitään... Nyt olenkin tehnyt itselleni tavoitteen, että edes yhden perjantain viettäisin kotona rennosti. Saa nähdä, että pystynkö siihen...Tottakai kaikki touhuaminen perjantaina on pois viikonlopulta. Viikonloppuna ei tartte niin paljon tehdä kotitöitä, kun on perjantaina niitä jo tehnyt.
 
Onko teillä muilla samanlaisia kiireen tuntemuksia?
 
 
Tämmöisiä ajatuksia mulla oli tänään mielessä. Nyt taidan alkaa ruuan laittoon.
 
Kiitos kaikista kivoista kommenteista tuoli-postaukseen.
 
Mukavaa ja keväistä tiistaita kaikille!
 
Jaana
 
 


20 kommenttia

  1. Elämän ruuhkavuodet täälläkin. Aika juoksee nopeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, välillä liiankin nopeaan...Tsemppiä Henna arkeen ♡

      Poista
  2. Kyllä se elämä tahtoo olla ihan liian kiireistä ja itse nautin nyt tästä kotonaolosta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, nauti Johanna nyt kotona olosta ja varmasti nautitkin :)

      Poista
  3. Ymmärrän fiiliksen. Itse olen päättänyt enää en pakota itseäni juoksemaan paikasta toiseeen jos ei ole ihan pakko. Joustan omasta urheilustani sillä siitä meinasi jossain vaiheessa tulla turha stressi. Mitä itua siinäkääk sit enäå on. Käy jos ehdin, käyn jos jaksan. Lasten harrastukset menee tietenkin etusijalle. En siivos kotona jos en jaksa, ei ne murut mihinkään karkaa. Minusta on tullut laiska ja sitä en ennen ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskuus on terveellistä :) Joo, jää mullakin välillä oma liikkuminen väliin, mutta uhastakin koetan mennä ku siitä tulee hyvä olo....

      Poista
  4. Kiire... Ymärrän. Monesti sen tekee itse. Joutilaisuudelle pitäisi varata kalenterista ihan aikaa. Mutta kun sen kalenterimerkinnän pitäminen on niin vaikea,a tulee huono omatunto kun vaan on jouten :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kalenteri ois tosiaan hyvä juttu! Sinne merkintä, että lepo :) Se huono omatunto on ärsyttävä...

      Poista
  5. Samojen aikataulujen kanssa painiskellaan meidänkin perheessä. Töihin, kouluun, pienempi aamupäiväkerhoon ennen koulua, töistä kotiinpäin, ruokakauppaan, ekaluokkalaisen nouto iltapäiväkerhosta, ruoalaittoa, harrastuksiin kuskaamista, kodin siistimistä, iltapalaa...huh! Ei ihme, että meitä
    ruuhkavuosien kanssa rumbaavia äitejä välillä vähän väsyttää. Minäkin teen nelipäiväistä työviikkoa, myös mulla perjantai on vp, saan olla itsekseni ruhtinaalliset kolme tuntia. Vien muksut kouluun puoli yhdeksäksi ja haen kotiin puoli kahdeltatoista. Siinä välissä ehtii just hoitaa viikonlopun ruokaostokset ja oikoa hiukan huushollia. Noh, joka tapaukseesa olen kiitollinen, että voin tehdä lyhennettyä työviikkoa, perjantai on päivistä parhain!
    Koitetaan jaksaa Jaana, kyllä tämä tästä. Onneksi edessä on aurinkoinen kesäloma, sitä odotellessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä! Perjantai on kyllä paras päivä! Oot oikeassa :)

      Poista
  6. Ruuhkavuosiapa hyvinkin...Itse en ole kokenut noita kiireen ja väsymyksen tunteita pitkään aikaan, mutta olenkin hoitovapaalla. Olenkin välillä yrittänyt itselleni muistuttaa, että nauti nyt näistä hetkistä, kun ei ole kiire ja jatkuvia aikatauluja. Kyllä se aika taasen tulee, jahka työelämään palaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hoitovapaalla on aikaa touhuta kaikenlaista, nautit varmasti! Töissä ollessa päivät ovat melko ympäripyöreitä...

      Poista
  7. Samaa kiirettä täälläkin, vaikka lapset ovat pieniä. Aivan ihmetyttää välillä miten kerkeää edes kaiken tekemään, mutta eipä sitä lepoaikaa ikinä jääkään. Olen ajatellut että kiireet helpottaa kunhan lapset kasvaa kouluikään, mutta ei kuulosta siltä. :D Ehkä se kiire loppuu sitten eläkkeellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kiire on erilaista, kun lapset on pieniä. Kouluiässä on taas koulu- ja harrastushommat...Joo, eläkkeellä sitten kiireet loppuu, ehkä :)

      Poista
  8. Ui jui, mä olen ajatellut että tämä helpottaa kun lapsi kasvaa...! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kouluikäisten kanssa on tosiaan mahdolliset harrastuskiireet, mutta ei kaikilla, jos lapsi ei harrasta. Kivaa viikonloppua Katja!

      Poista
  9. Meillä isot tytöt ovat jo 19 ja 15 ja kuopus 10 v. Nyt on eka vuosi lapsiperheajassa, kun minulle on jäänyt ihan oikeasti ns. Höntsäilyaikaa! Olen tosi iloinen tästä! Esikoinen kuskailee nuorempia mielellään harrastuksiin ja keskimmäinen tykkää leipoa ja kokata. Aika luksusta siis. Sekin on ihanaa, kun näkee omien muksujen olevan ko näin isoja ja taitavia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, sulla vanhin lapsista jo pystyy kuskailemaan pienempiä, huippua! Kivaa viikonloppua :)

      Poista
  10. Lyhennetyllä perjantai menee ahkeroinniksi jo ajatuksella että viikonloppuna ei sitten tarvitse. Vapaapäivä se ei varmaan ole lainkaan, ellei sitten ota irtiottoa ja vaikkapa reissaa jonnekin tai mene kotoa muualle. ;)

    Ihania unia <3

    VastaaPoista
  11. Kyllähän tuo omakin elämä tuntuu tällä hetkellä aika kiireiseltä. Tai parempi ilmaisu olisi ehkä touhukas. Saan kuitenkin olla vielä kotona lasten kanssa, mutta kolmen pienen lapsen kanssa sitä tekemistä riittää koko ajan. On alkanut tulemaan jo se ajatus töihin paluusta, mutta toisaalta hirvittää se uuden arjen opettelu. Kuinka kiireiseltä se arki silloin tuntuu? Meillä ei onneksi ole vielä kuin vasta tytön harrastukset, joihin tarvii olla kuskaamassa, mutta tietysti minun ja mieheni omat menot siihen päälle. Onneksi kuntosali on ihan lähellä ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se on minulle tärkeä :)